Uusi päivä..

Aamulla heräsin ja mietin mitä tehdä? Soittelin sitten kavereita läpi joilla vois olla tunkkki/kaapelit. Eräs ystäväni lähti sitten kanssani. Kaikki sujui hyvin. Rengas vaihdettiin ja virtaa saatiin.. Ajelin hymysuin kotiin ja nyt jännitetään koska toi pettää?

Ei vituta,,ei yhtään..

Kylläpäs oli taas hyvä idea mennä töihin avuksi kaverille..

Vuoro kesti 1.5 h kauemmin kun normalisti. Kun lähdettiin,huomasin auton käyttäytyvän epänormaalisti --> Rengas puhki. Vararengas löyty,tunkkia ei. Pysäytin ohiajaneen ja pyysin häneltä apua,hänen kotonaan 2km päässä oli tunkki jota lainasin. Pultit ei aukea,ei sitten millään. Hätävilkkujen vuoksi akku oli myös tyhjentynyt --> ei kaapeleita. Paikalle pyöräili paikallinen kylähullu joka auttoi meitä yrityksissä käynnistää hinaamalla --> ei tulosta. Työnsimme auton pois keskeltä risteystä ja lähdimme ystäväni autolla kotiin.

Ja mitä tästä opimme? Hommaa A:tunkki B käynnistyskaapelit..

Ja nyt tilaa pizzaa..

Angstaus..

Voi hyvää päivää,vai että angstaan? Nojoo,kerron miltä tuntuu,ihan suoraan ja millaista mun pään sisällä on. Tätä se on kun "pikkuasiat" muuttuvat dramaattisesti maailmanlopun alkusoitoksi ja mikään normaali elämä ei voi sujua jos ihan pikkuiset asiat eivät suju..
Tänään on muutoksen päivä,siinä mielessä että olen siivonnut hiukan.. Eteinen ja keittiön lattia tuli harjattua. Imuria en edelleenkään kaiva kaapista.Tehoton kapine.. Olohuoneen matto on karmeassa kunnossa,kun koira päätti silputa digiboksin käyttöohjeen(40sivua) huolellisesti. Kerään voimia nyt että tulisi hoidetua..
Tekis mieli ottaa kokonaan matot pois.. Jossain olisi 10e parempia mattoja joista sais karvat pois paremmin,mutta yllätys yllätys,en muista missä,eikä oikeastaan ole varaa enään sijoittaa. Toivottavasti ensikuussa tulisi 139 euroa lisää rahaa tuosta KIPINÄstä joka tänään loppui. Lauantai menee kuskaillen ihmisiä ja Maanantaina menen navettaan koiranruokapalkalla..Hyvä että pystyy tekeen kannattavia diilejä. Pätkis on ainoa meillä joka syö hyvin..

Sitten onkin kalenterissa tyhjää..

Korvat vain koristeena..

Vituttaa heti aamusta kun pätkis on kusipää.. Ei mitään kontrollia koiraan,ei kuuntele vaan viipottaa minkä kerkiää ja vetää sekä nypii niin että ihan sattuu. Sisällä pureminen jatkuu,kiellot ei tehoa enään yhtä hyvin kuin ennen. Kohta lähden katsomaan pääseekö autolla vielä Kipinään asti vai ei? Onneks ei ainakaan äsken vielä satanut ulkona..

hyvä& huono päivä..

Mieli menee taas omia reittejään..Ei mitään järkeä!! Aamulla oli vaikeaa nousta vaikka kullan kainalosta heräsinkin. Olisin voinut nukkua vielä koko päivän. Kipinässä katsottiin FightClub leffa joka oli tylsä ja lähdettiin keilaamaan. Ranne turpos ja kerran onnistuin vetään sen keilapallon suoraan polveen. Ryhmämme kehitysvammainen Mikko oli koko joukon paras keilaaja.. Eipä yllätä.. Olen niin onnellinen,ettei kukaan ole sanonut pahaa sanaa hänestä,sillä vammaisuus tulee esiin vain änkytyksenä.liikkeen hitautena ja jatkuvana silmien räpsyttämisenä. Mukava äijä! Kävin heittämässä minun riitapukarin kotiin atalaan,sillä teimme sovinnon vihdoin. Loppukuun autoilut alkaa oleen jo tässä,sillä bensaan e ole enään yhtään rahaa.

Nyt ahdistaa,,siivoaminen.. Navettavaatteet on pesemättä,pölyä/koirankarvaa on tasainen kerros jokapuolella ja minä edelleen vain säälin hamsteria joka sekin oli hereillä. Ei tämä voi näin jatkua. Yksi aamu sain jo pöydät esiin tavariden alta ja tiskit tiskattua,mutta nt ei ole energiaa mihinkään. Eilinen vaikuttaa varmasti vielä..

Yöörg!!

Tänään on tullut halailtua vessanpönttöä oikeen urakalla. Yön tapahtumat ovat hämärän peitossa,ja konttaamalla olen edennyt sohvan ja vessan välilllä. Oli kuitenkin kiva ilta.. Ei jaksa kirjottaa,mutta silti tekee mieli. Koirapuistossa on käyty ja kohta lähdetään leinolaan..

Kuljeta ja ohjaa..

Juu,justiin tulin kotio kuskin hommista. Hohhoijjaa,oli kivaa mutta kyllä väsyttää. Tai ei väsytä,tekis mieli avata bisse. Stup! Kerrankin pääsi vetään nekalantietä haipakkaa eteenpäin 100 lasissa. Olen aina haaveillut siitä..  Känniläisten törttöilyjä on hyvin mielenkiintoista ja opettavaista seurata. "noinko mäkin meen?" kamalaa..

Parisuhde kärsii. Oln ollut niin monta viikonloppua taas kännissä ja viikolla nähdään suhteellisen harvoin nykyisin. Mies murjottaa kotona ja omat hermot menee "ihan sama" vastauksiin kun kysyn etä haluaako hän että tulen hänen luokseen..? Ei siten,en ole se henkilö jonka tulemisilla ja menemisisllä ei ole mitään väliä.  Se rooli on jonkun muun.

Huomenna(lauantaina) ryypätään,ja rajusti..

Vituttaa edelleen..

Olipas taas kiva päivä. Ihanan aamun jälkeen kun pääsin KIPINÄän niin puhumattomuus jatkuu. Lähdetään kuitenkin sähläämään koko porukka ja muutamaa kipeää tälliä lukuunottamatta meni hyvin.. Kävin kaupungissa pyörimässä ja jäätelöllä yksin,kun kaverini ei koskaan saapunutkaan eikä kirppariltakaan löytynyt mitään kivaa. Noh,tulin kotiin,postiluukusta oli tullut vakuutuksen irtisanomis päätös autosta ja ihan turhaan. Nyt tarvittaisiin super muistia joka kertoisi mikä viikonpäivä se oli kun kävin nordeassa maksamassa auton vakuutukset? Sossun rahat tulivat ainakin 4.10 eli tiistaina. Ongelmaksi muodostuu mun puhelin.. Perkele kun ei saa soitettua sitten MIHINKÄÄN! Ei ilmaisiin numeroihin,ei asiakaspalveluun,ei mihinkään. Sanoo vaan "verkko varattu" tai "tarkista verkkopalvelut" Mitä vittua? Hermo menee.. Puhelimen ärsyttävä hitaus ottaa vielä enemmän päähän,kun on tottunut että asiat sujuu nappia painamalla ilman 3 sekunnin odottelua.

Vituttaa..

Vituttaa taas olla haitaksi,olla erimieltä vääristä asioista. Unohtaa ettei aina kannata kertoa omaa mielipidettään ja pitää tunteensa kurissa. Lopettaa myötähäpeän tunteminen. Joskus tunteen loppuvat omaa tahtiaan, enkä silloinkaan ole onnellinen.
Emme voi katsoa toisiamme silmiin,en edes uskaltaisi. Uhkauksia,uhoamista ja typerää lapsellista marttyyriyttä. Kukaan ei arvosta sitä,tai jos arvostaa,on itsekin samanlainen. Minä en arvosta.
Minä taas puhun itseni pussiin,sanon kaikkea mitä en tarkoita. En saa suunvuoroa ajoissa selittääkseni omaa itseäni vieraille. Olen mokannut,tuhonnut yhden ihmissuhteen. Noh,eipä ollut ensimmäinen kerta. Sorry..

Hertbeating..

Leposyke alkoi olla tunti sitten 90/min ja nyt mietin pitäiskö lähtee kipinästä kotiin? Kun sydän löi istuessa 110 niin sain kyydin. Perkele! Tyypit tekee pizzaa ja mä teen kuolemaa.. Pyörryttää vähän väliä kun pumppu heittää volttia. Tupakkaa tekee mieli,mutta nyt ei uskalla polttaa. Kauppaanki pitäis lähtee.. Kaapit kiljuu tyhjyyttä.

Sekoitin..

"on hetkiä,kun kaikki tuntuu liukuvan
  hitaasti alas hämärään.
Ja kaupunki,voi kasvaa liian suureksi
Kun yksin hiljaisuuteen jää...

Asiat unohtuu jälleen liian nopean tahtiin. Kohta en enään muista kuka olen?

Ei otsikkoa..

En taaskaan keksinyt mitään hyvää otsikkoa.. Ei minulla ole mitään kirjoitettavaa. Kunhan nyt kerron päivästäni.
Perjantaina Ryypyllä,lauantaina hirveä krapula..

Rakas suostui illalla tulemaan vielä minun luokseni yöksi koska tänään lähdimme hänen siskonsa,siskonmiehen&1v lapsen kanssa korkeakoskelle heidän isovanhemmilleen.
Matkasimme,matkasimme ja matkasimme,ja tienmerkkinä olevaa ST1 huoltoasemaa ei näkynyt ja noin tunnin kuluttua olimme tulleet 40km väärään suuntaan. Ei siinä mitään,U-käännös ja nokka oikeaan suuntaan. Olisivat voineet luottaa navigaattoriin eivätkä omiin mielikuviin.
Perillä meitä odotti kuitenkin mukavat ihmiset ja kattilallinen läskisoossia. Pari kuppia kahvia,piirakkaa,kiisseliä&jäätelöä myähemmin alkoi vatsani kipuilla ja naistenvaivatkin päättivät alkaa. Oi miksi AINA kun olen kylässä..? Puhetta oli,että olisimme jo iltapäivällä takaisin tampereella,mutta reissu venähti pari tuntia ja heitin Rakkaan leinolaan kuuden pintaan. Äkkiä pätkis lenkille ja kotiin.

Nukahdin kirjan ääreen kun rentouduin kuumavesipullo selässä sohvalla. Nyt taas hereillä ja mietin itä teen..? Laskuja olisi 200e:n edestä myöhässä muutaman päivän. Esimerkkinä auton vakuutus.. Noh,sitä en voi hoitaa netissä koska se ei saa näkyä sossuun lähetettävissä tiliotteissa..Köyhällä ei saa olla autoa. Onneksi minulla on salainen tili olemassa jonka kautta hoidan asian.

Nyt odottelemaan rahaa..

Morkkis..

Niin..Pitikö taas,pitikö? Julma kiduttaja pääni sisällä kiljuu ja hakkaa vasaralla niin että jytisee. Tärisen ja odotan ajokuntoa jotta pääsen hakemaan buranaa apteekista ja puheaikaa kaukajärveltä. Pienet on tarpeet.. Eilinen oli taas ihan suunnittelematon ja huonon muistini tähden sain rakaanikin lähtemään kotiin pettyneenä. En minä muistanut ensinkään että meille on tulossa vieraita ja toisekseen oen viinanhimoissani helvetin julma ja kylmä ihminen.. Kaduttaa,anteeksi..