Päivittäistä elämää
Nuorallatanssia hulluuden partaalla. ja arkielämästä selviytymistä.
maanantai 3. lokakuuta 2011
Sekoitin..
"on hetkiä,kun kaikki tuntuu liukuvan
hitaasti alas hämärään.
Ja kaupunki,voi kasvaa liian suureksi
Kun yksin hiljaisuuteen jää...
Asiat unohtuu jälleen liian nopean tahtiin. Kohta en enään muista kuka olen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti