Työteliästä elämää..

Olipas helvetin mukava aamunavetta.. Ihan oikeasti!! Kukaan ei armaan usko,mutta näin se vain on ja kello viidestä asti olen ollut yhtä hymyä. Muistin kuinka lypsyn saa päälle vaikken olekaan tuossa paikassa ollut puoleen vuoteen,lehmät tulivat kiltisti lypsylle ja kukaan ei potkinut,pudotellut koneita eikä tarvinnut edes paskaa kolata kuin iimeisimpien jälkeen. Edellinen lomittaja oli jättänyt rautalangasta väännetyt ohjeet erikseen lypsettävien kohdalle eikä siis tankki kelvoton maito päätynyt väärään osoitteeseen.. Kumpa olis enemmän hommia,uskon että työ on minulle kaikista parasta terapiaa..