Olen ollut ilman netti yhteyttä nyt muutaman päivän koska menin tyhmänä antamaan lainaksi oman nettini jotta ystävän ei tarvitse olla ilman. Kuvittelin saavani netin takaisin seuraavana päivänä mutta se ei enään onnistunutkaan.. Tänään piti lähettää heillä ollut mokkula huoltoon ja käydä vanhempien luona hakemassa sponsorointia (ostamatta jäänyt syntymäpäivälahja) jotta pääsen lomittajien risteilylle keskiviikkona.. En sitten muistanut enkä enään 4 tunnin sienestys reissun jälkeen jaksanut kun olin sopinut että menen leinolaan Tatun luokse yöksi.. Pätkis jää Tatun hoiviin taas kun minä lähden..
Niin,otsikko.. Olin lauantaina valkekoskella taas treenaamassa dobbereiden kanssa ja erään ihmisen mielipiteet saivat vereni kiehumaan ja jos olisin ollut vähemmän väsynyt,olisin loukkaantunut ja kertonut muutaman tosi asian. Hänen mielestään Pätkiksen ongelmat johtuivat siitä että hemmottelen sitä ja takerrun siihen itsesäälini kanssa "voivoi kun kiki on poissa ja on paha olla" Ei jumalauta. Tyyppi kun ei edes ymmärtänyt mistä minä puhuin kun sanoin että on mahdollista että pätkis alistuu ja kusee allensa jos joku muu kuin minä käskee sitä seuraamaan&yms Tämä kyseessä oleva henkilö kysyi meidän hajujäljen tekemisen jälkeen "alistuiko pätkä sinulle?" meidän ryhmän vetäjältä ja kun hän sanoi että ei ollenkaan niin tämäpä olikin siis minun vikani että koira on arka,tai sitten minä kuvittelen että se on.. Hiukanko meinas keittää yli..? Ei helvetti kun olisin avannut sanaisen arkkuni. Pätkis kun tuli minulle,se ei kestänyt mitään,väisti ihmiskosketusta ja puri aina kun sitä silitti. Korvat luimussa ja häntä koipien välissä selällään alleen kusten makasi edessäni kun komensin hiukan terävämmin ja kielsin puremasta.. Pätkis oli niin stressaantunut liian vähästä kurista ja liikunnasta että juoksi kymmenen kertaa "pää edellä seinään". Todellisuudessa tuolla koiralla ei enään ole mitään ongelmia jos katsotaan kehitystä alkuun nähden.. Syytä en tästä ketään sillä pätkiksen edellinen omistaja oli vain liian kiireinen töiden kanssa ettei hänellä ollut aikaa/kanttia kouluttaa näin hyper aktiivista pentua. Ja mitä minun nähden lenkkeily oli,niin liian vähäistä ja jatkuvaa "pätkis ei" huutoa.. Tottakai ihminen rakasti pätkistä ja olisi sen halunnut pitää jos olisi vain pystynyt sille jotain kontrollia saamaan.. Enkä yhtään ihmettele kummankaan käytöstä miettien omaa työtäni ja tuskaa minkä sain nähdä ihan perus asioiden kuten "ei" käskyn noudattamisen opettelussa ja varsionin hihna käyttäytymisessä. Tämän homman pointti on se,etten ole pilannut pätkistä vaan juuri korjannut sen.. Se on matkalla kohti tasaainoista koiranelämää. Vielä on töitä tehtävä jotta se pärjäisi mutta aikaahan meillä on. Tuo kaveri elää varmasti seuraavat 10 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti