torstai 19. joulukuuta 2013

Lähempänä kuin luulinkaan..

Meidän sopimuksessamme lukee
"yhdessä iäti"
Ja kuinkas kävikään?
Onni onnettomuudessa,he sanoivat,
mutta minä en näe sitä missään..
Sopimukseen on kirjoitettu
"kunnes kuolema teidät erottaa"
Ja niinhän se tekee,nopeammin kuin olin kuvitellut.
Sinun lähtölaskentasi on alkanut,minun ei.
Vain aika on tottua pohjattomaan suruun...

Niin,Rakas kaatui portaissa 1.12 ja hänet vietiin tajuttomana sairaalaan. Tutkimuksissa kuvattiin keuhkot,ettei hän ole vetänyt verta henkeensä. Keuhkoissa outoja tummia läiskiä ja varjostumia joita alettiin tutkia tarkemmin. Viikko onnettomuuden jälkeen tuli diagnoosi: Keuhkosyöpä...

Tunteet ovat sekaisin. En ymmärrä asiaa. Lupaus pysyy voimissaan,mutta aika,se käy hiljalleen vähiin. Muistan kerran humalassa käydyn kuolemapoliittisen keskustelun "en minä ainakaan syöpään kuole" Hän sanoi.. Etpä niin,rakas,Etpä niin...