Eipä ole jaksanut kirjoittaa,vaikka kaikkea on tapahtunut. Ei kuitekaan mitään erilaista tai poikkeuksellista. Samaa kurjuutta köyhyyttä ja ahdistusta erilaisten psykoottiseten oireiden kanssa elämistä. Nytkin ahdistaa,jouduin seisomaan tunnin ulkona kun isä vaihtoi kolmeen autoon renkaat.. Unohdin avaimet kalliolle ja jouduin ajamaan takaisin. En siedä siellä olemista yhtään. En sitten yhtään.. Miten voinkaan vihata sitä paikkaa niin..
Olin vuorokauden humalassa pitkästä aikaa erään kaverini luona. Oli hauskaa mutta seuraamukset ovat järkyttävät. Onkin eloni ollut niin leppoisaa että pitihän tämäkin arvata. Niin,ahdistaa.. Mies juo olutta sohvalla.on ollut humalassa koko päivän. Olen vararikon partaalla ja joutunut ottamaan satoja euroja pikavippejäkin. Kyllä,joskus lupasin itselleni ettei koskaan,mutta kun nälkä on,tankki tyhjä eikä kukaan sukulaisista enään lainaa minulle rahaa. Ollut joskus hiukan ongelmia tuon takaisinmaksun kanssa. Koirallakaan ei ollut enään ruokaa. Ähh!! Liikaa paineittta ja miettimistä kuinka selvitä eteenpäin. Ei mikään ihme että on vähän huono olo. Vähän? Aloin valehdella jopa itselleni.
En jaksa enempää. Huomenna sitten lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti