Pitkä ja kivinen tie...

Osaisimpa tehdä tilanteelleni taas jotain. Ahdistus joka oli hetken poissa on palannut riivaaman minua. Olen onnettomampi ja yksinäisempi kuin pitkään tai pitkältä tuntuvaan aikaan.. Yritin jaksaa yksin ilman polin tukiverkkoa ja nyt kun huomasin sen olevan turhaa,en pysty edes soittamaan apua. Mies on jokainen päivä kännissä ja vittumaisempi kuin koskaan. Jos minulle ja eläimille olisi paikka,lähtisin varmasti..
Vedin elämäni kännit. Tulos  kuusi tuntia oksentamista ja täysi muistinmenetys. Ei vanha konsti tepsinyt. Tuntuu niin paskalta luovuttaa,mutta antaa palaa. Ei pysty enään.