keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Rotukoirat ja rotuihmiset..

Hohhoijjaa..Viime päivät olen jälleen voinut huonosti. Elämän seinät tuntuu taas kaatuvan päälle ja kun yritän EDES koirien ongelmiin hakea apua,minut haukutaan eläinrääkkääjäksi ja epävakaaksi huonoksi johtajaksi koirille.. "jos olisit pomo,en tulisi töihin" Hmm,miten tämä liittyy minun koiriini? Pitikö tämän lauseen saada minusa positiivinen "Kaikki järjestyy" fiilis? Ja jos kirjoitan että annoin koiralle lentotien eteiseen,tarkoittaako se suoraa että koiraan on sattunut? Kyllä varmasti.. Eli MINÄ voisin satuttaa koiraani.. Selvä,ei lisättävää. Ärsyttää myös se että jos kerron ottaneeni koirt mukaan keskustaan kun on ollut hieno ilma ja huvittaut siellä istua niin se väännetään "joutuu raahaamaan". käsittämätöntä.. Kai sieltä joku soittaa eläinsuojeluun ja kohta on tarkastajat ovella. Noh,tervetuloa vaan,kahvi porisee.

Eilen ja tänään menee muuten ihan sujuvasti. Käyn siskoni pieneläin tilalla 3-4h/päivä  ja saan muutaman kympin siitä hyvästä. Pelkkää siivoamistahan se on,mutta silti kivaa. Ompahan jotain muuta tekemistä kun murehtia omaa kurjuutta. Kujuus koostuu lähinnä köyhyydestä ja ihmissuhteista. Onneksi rakkain on pysynyt rinnallani vaikka kaikki muut,varsinkin nämä rotuihmiset,ovat omissa ympyröissään.. Maisu&pätkis eivät kuulu niihin eikä kikistä ole mitään iloa koska se odottelee kuolemaa sohvalla. Pian,hyvin pian.. Eiln kyllä käveltiin 1,5 tuntia eikä se ontunut. Aannoin kipulääkkeen varoiksi. Eihän tuo kipuaan näytä ellei se ole todella paha.

Tahtoisin niin saada uudelleen hyvinkoulutetun ja tottelevaisen koiran mitä Eetu oli.. Pätkis olisi vielä kuuma rauta taottavaksi mutta kun kaikki tulet ja  välineet ovat kylmenneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti