tiistai 23. lokakuuta 2012

Aamu..

Kello on kahdeksan.. Niin. Heräsimpä turhaan kellon soittoon kun luulin hukanneeni ajan akuutti psyk.polille. Se olikin vasta päivällä. On kiva mennä sinne. Siellä on ihminen joka välittää minusta ja ymmärtää minun tilannettani. Huomenna pitäisi sitten olla kuudelta töissä. Saa nähdä kuinka hyvin tulee naudat hoidettua pitkästä aikaa. Kai se menee samalla rutiinilla kuin aiemminkin.

Polille menoa odottelen siis. Noh,toisaalta en kyllä jaksanut enään käyttää illalla koiraa pihalla kymmenen aikaan joten se varmasti kaipaa kuselle pääsyä. On tässäkin koiranomistaja..hohhoijjaa. Useasti silloin kun oli vielä dobermanni minun tekemisiäni seurattiin eräällä foorumilla suurennuslasin kanssa ja aina tuli jotain kommenttia jos uskalsin julkaista huonoina päivinä jotain..
täällä kukaan ei ole vielä kommentoinut mitään.  Lukukertoja kyllä löytyy,mutta silti ei. Eikai kenelläkään ole pokkaa kirjoittaa..

Kirjoitan nyt muutaman lauseen mustasukkaisuudesta,sitä enempää henkilökohtaistamatta tai syventämättä.

Onko mustasukkaisilla miehillä usein oma lehmä ojassa? En tarkoita välttämättä nykyistä suhdetta,vaan menneisyydessä..? Silloinhan he tietävät missä kohtaa kuuluisi olla mustasukkainen ,ellei heidän edelliset naiset ole osanneet. Entäs vanhemmat miehet? Onko mustasukkaisuus todellakin jollain tapaa hyväksivalittu keino ilmaista " en tahdo menettää sinua,ymmärrätkö sen"? vai onko se sairasta hallintaa ja luottamuksen täydellistä puutosta suhteessa. Luuloa toisen osapuolen olevan jonkinlainen huora,valehtelija jos hän kertoo edellisien suhteiden olleen huonoja.. Miksi sitten edes  vaihtaa miestä jos edellinen suhde on hyvä..?  Minä kun en koskaan ole varsinaisesti pettänyt ketään miehistäni. Tottakai olen nuori ja aina ihastumassa johonkin vastaantulevaan mieheen. Onko nuorilla vakutuisessa suhteessa olevilla oikeus tuntea ihastumista,vai onko se synneistä raskain?

Että sellaista mietin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti