lauantai 18. tammikuuta 2014

Ihmisen perusturvallisuus..

Tämä on aihe joka mietitytti minua koko päivän sairaalassa. Kun otin asian puheeksi ryhmässä,oli vastausten kirjo ja keskustelun suuntautuminen uusille urille hämmentävää. Toisten mielestä perusturvallisuus on vain pinnallisia asioita kuten työ,ihmiset ja koti,kun taas eräs ihminen ymmärsi mitä ajan takaa. Hän sanoi "ihmisen perusturvallisuus syntyy jo ensimmäisistä kontakteista vauvana. Mikäli ne eivät ole positiivisia,on vahinko jo päässyt tapahtumaan eikä sitä tunnetta ole helppo saada korjatuksi. " Niin! Juuri niin!

Minun mielestäni ihmisen perusturvallisuus koostuu juurikin siitä,mitä tapahtuu lapsena. Mikäli joutuu elämään jatkuvassa pelossa ja epävarmuudessa,ei koskaan ole mahdollista oppia tuntemaan itseään turvatuksi. Pelko aiheuttaa taas stressiä ja stressi saa koko fyysisen ja psyykkisen olemuksen sekaisin. Terapeuttini mielestä ole pilalle stressaantunut,ja uskon että hän on oikeassa. Haluaisin selvittää onko minulla jonkinasteinen stressihäiriö,mutta en saa sairaalassa sanaa suustani. On turhauttavaa olla hoidossa,mutta ei pysty puhumaan hoitajille. Oli minulla omahoitajakeskustelu,mutta olin niin jännittynyt jälleen,etten saanut juurikaan mitään fiksua suustani..

No entäs sitten ne asiat jotka luo turvallisuutta..
 Koti? 
Meillä on ihana asunto erittäin hyvällä paikalla ja tilaa on vetäytyä jos siltä tuntuu. Siltikään en tunne oloani täällä turvalliseksi,enkä hyväksi. Pelkotilani eivät jätä minua rauhaan edes kotona,tai varsinkaan kotona ja olen välillä lopen uupunut. Pelkotilani rajoittavat elämääni ja aiheuttavat tavattoman paljon stressiä. Liikaan stressiin minä vedän kännit ja aamuyöllä kunnon itkupotkuraivarit..

Työ 
Työssäni on myös paljon vaaratilanteita ja stressiä. Oma henkinen jaksaminen on siis navetassakin tärkeää,jotta eläimet tulee hoidettua kunnolla. Työni on minulle pakopaikka kaikesta. Kun ei tarvitse miettiä tai pelätä..

Perhe:
Tämä aihe on minulle arka. Ahdistun usein pelkästä ajattelusta.Nykyään lasken vain Siskoni,isäni,rakkaimpani ja eläimet perheeseeni. Oma mielensärkijäni ei kuulu siihen. Ei todellakaan,sillä perhettä tulee rakastaa ja perheen kanssa tulee viihtyä. Perhettä ei tule pelätä,tai heidän seurassaan ei saa tuntea oloaan huonoksi. Tämä on ehto minun perheelleni.. Kaikki muut kuuluvat sen ulkopuolelle.

Entä sitten se kaikki muu? Mitä se on? Kertokaa te viisaammat....

1 kommentti:

  1. Oletko harkinnut, että kirjoittaisit ajatuksiasi etukäteen paperille, ja antaisit sen hoitajillesi? Jos sitä kautta saisit ilmaistua itseäsi?

    VastaaPoista